Varallisuuteni on jo yli 21.000!

Perjantai ja palkkapäivä ja kyllä, uusi ennätys rikottu! Katsotaan tilannetta lähempää: puskurirahastossani lepäävät tällä hetkellä pyöreät 2.000 euroa ja ASP-tilin lukema huitoo komeasti jo 19.100 eurossa. Näiden kahden tilin yhteenlaskettu summa on siis 21.100 euroa! Ei paha, ei lainkaan paha! Olen ylpeä säästöistäni. Kärsin nyt lähinnä enää vain siitä, etten tällä hetkellä pahemmin pode asuntokuumetta! Ironia. Noh, elämä kuljettaa ja opettaa ehkä jossain vaiheessa tilanne muuttuukin. Pääasia, että ASP-säästäminen on nyt kuitenkin aloitettu!

Lisäksi minulla on erikseen matkatili, jonka summana komeilee nyt 2.100 euroa. En kuitenkaan laske tätä varsinaisesti varallisuudeksi, sillä olen jo pikkuhiljaa alkanut laatimaan hyvää suunnitelmaa matkaeurojen tuhlaamiseksi. Matkustaminen on sellainen asia, mitä koitan katsoa elämänmittaiseksi investoinniksi, vaikka mitään konkreettista siitä ei käteen jäisikään. Se tuo elämään uusia ajatuksia, uusia tuttavuuksia ja uusia kokemuksia. Näitä asioita ei rahassa voi edes mitata!

Toivotan kaikille oikein rauhallista viikonloppua!

Kuka neiti K? Vastaan kysymyksiin!

Viime kerralla fiilistelin vuoden taivaltani bloggaajana. Muutamia kiperiä hetkiä lukuun ottamatta viimeiset 365 päivää ovat olleet elämäni parhaita! Ihan oikeasti! Olen tehnyt isoja päätöksiä, kokeillut rohkeasti siipiäni, ottanut aikaa itselleni ja hyvinvoinnilleni, pärjännyt itsekseni ja elänyt itselleni. Vaikka pidän henkilöllisyyteni toistaiseksi piilossa, niin toivon todellakin, että lukijani tietävät millainen ihminen blogin takana kirjoittelee. Siispä kaivoin Googlen avulla esiin muutamia hyviä ja ajankohtaisia kysymyksiä:

Missä asut tällä hetkellä?
Ihanassa pääkaupungissamme Helsingissä.

Kissat vai koirat?
Molemmat ovat hurjan söpöjä, mutta kyllä kissat vievät kirkkaasti voiton! Miau!

Kahvi vai tee?
En juo kahvia. Vastaavasti en taida juoda muuta kuin teetä!

Lempikirja?
Hmm, Ville Iivarisen Raha on aika hyvä perusteos kaikille maailmantaloudesta kiinnostuneille. Vahva suositus, vaikka ei ehkä ihan lempikirjasta mene.

Lempielokuva?
Lost in Translation, ehdottomasti! Ihanan tyyni tarina kahdesta (hyvinkin erilaisesta) sielusta ja niiden kohtaamisesta. Huomaan elokuvassa yhtymäkohtia omaan elämääni.

Lempikanavat YouTubessa?
Rakastan ASMR-videota. Niitä tulee katsottua joka ikinen päivä.

Mitä kieliä puhut?
Suomea ja englantia kiitettävästi, venäjää hyvin. Lisäksi hallitsen perustason ruotsin. Toivelistalla espanja!

Oletko sinkku vai varattu?
Olen tapaillut ihmisiä, vaikka en koe ehkä ihan seurustelevani. Kts. kohta lempielokuva.

Pisin parisuhteesi?
Pisin suhteeni on kestänyt ruhtinaalliset 9 vuotta. Sen jälkeen olen harrastanut vähän kevyempiä suhteita, mutta varmasti joku kaunis päivä pystyn jälleen vakiintumaan.

Iltarutiinisi?
Teen joka ilta kasvonaamion. Koitan parhaani mukaan muistaa syödä myös ravintolisät, joita löytyy varmaan kymmenen eri purkkia kotonani.

Kuinka päädyin bloggaamaan?

Vuosi sitten se tapahtui. Istuin yksin opiskelijakämpässäni Lappeenrannassa ja pohdin elämääni. Olin vastikään tehnyt ison elämänmuutoksen: jättänyt vakituisen työpaikan ja tutut kotiseudut sekä päättänyt parisuhteen, joka oli alkanut viemään minulta tuhottomasti energiaa. Olin muuttanut uuteen, minulle täysin tuntemattomaan kaupunkiin ja aloittanut maisterin opinnot Lappeenrannan yliopistossa. Pakkasin kevyesti: mukaani lähti ainoastaan muutama hassu tavara, kissa ja utelias mieli. Tilanne oli uusi, jännittävä ja ehkä jopa pelottava! Se vaati sopeutumista.

Kuten arvata saattaa, mieleni oli täynnä ajatuksia. Tukiverkon puutteen takia päätin tehdä jotain, mistä olin haaveillut jo kauan: perustaa blogin. Halusin kanavan, johon purkaa ajatuksia ja tunteita. Ja näin Nuuka neiti K. oli syntynyt! Vaikka olen useasti sivunnut blogissani uusia ihmissuhteita, opiskelua sekä muita tavallisen arjen asioita, pääteema on aina pyörinyt eurojen ympärillä. Teeman valinta oli itsessään melko helppo prosessi. Olen lähestulkoon aina ollut kiinnostunut rahasta ja säästämisestä. (Muistan vieläkin elävästi, kuinka lapsena rakastin laskea isän kolikoita aina uudestaan ja uudestaan.) Avot!

Syyskuun vs. kesäkuun menot

Muutamia viikkoja takaperin tein jotain, mitä en ennen uskaltanut. Istuskelin nurmikolla läppäri sylissäni (kyllä, oli vielä niin lämmintä!) ja laskin kuukausittaiset menoni kesäkuulta. Mihin rahani kuluvat? -postauksessani paljastin suoria lukuja kulutuksestani. Toisin kuin ajattelin, en stressannut numeroista lainkaan. Jälkeenpäin ajateltuna jokainen kulutettu euro on varmasti perusteltu – oli se sitten harkittu päätös tai hetken mielijohteesta kumpuava ostos.

Päätin tehdä samaisen haasteen uudestaan. Laskin juuri syyskuun menoni ja aion nyt tehdä pientä vertailua kesäkuun lukemiin. Sainko kulujani pienemmäksi ja missä kategorioissa? Jännittävää! Ohessa siis viime kuun kulutukseni, kas näin! Laitan jokaisen kategorian perään plussan (+) tai miinuksen (-) indikoimaan nousiko vai laskiko sen menot viime kertaan nähden:
  • 650 e vuokra
  • 88,8 e julkinen liikenne
  • 0 e sähkö (-)
  • 364,3 e ruokaostokset (-)
  • 124,9 e ulkona syömiset (-)
  • 161,4 e muut ostokset (+)
  • 15,0 e muut huvitukset (-)

Kuten huomaa, olen onnistunut pienentämään kulutustani lähes jokaisessa kategoriassa. Suurimmat uhraukset tein ulkona syömisen ja muiden huvitusten suhteen. Kaiken kaikkiaan tässä kuussa jäi säästöön 768 euroa, mikä on melkoinen hyppäys kesäkuun 630 eurosta! Pienillä teoilla voi siis todella saada isoakin muutosta aikaiseksi. Painotan nyt kuitenkin sitä, ettei tarkoituksenani ole kiristää kukkaron nyörejä tämän enempää.

Villejä ideoita!

Voi syyskuu ja pimenevät illat! Toisaalta tykkään syksyn mystisestä tunnelmasta, mutta kuitenkin kesän lapsi minussa itkee nyt jo auringon perään. En tiedä meneekö tämä talvi ilman aurinkomatkaa ja miten hitossa selviän kylmien kuukausien yli vanhahkossa asunnossa, jossa eristeet eivät ole sitä parhainta A-luokkaa. Ensimmäistä kertaa tuntuu siltä, että akkujen lataus voi olla ihan paikallaan tänä vuonna. Thaimaa, anyone? Olen siis ihan oikeasti kauhuissani odottanut marraskuun pimeyttä puhumattakaan tammikuun kylmyydestä. Mä kuulun auringon alle, se on sanomattakin selvää!

Tähän liittyen olen antanut erään idean muhia rauhassa päässäni: mä haluan joskus asua Espanjassa määrittelemättömän ajan. Okei, alustavasti olen pyöritellyt 4 kuukauden jaksoa mielessäni. Mä haluan kokea auringon säteet ihollani enemmän kuin vain sen muutaman viikon ajan kesällä. Ajatus on mielessäni alkanut saamaan konkretiaa ympärilleen ja uskon toteuttavani haaveen muutaman vuoden sisällä. Toistaiseksi pidän ideat vielä pääni sisällä hautumassa, mutta ne kieltämättä saavat tässä muotoa ja varmistusta sitä mukaan, kun tänne blogin puolelle niistä kirjoittelen.

P.S. Kunnon talvitakki on jo ostoslistalla!